(Asperger syndrome)
Neurologinen (aivoperäinen) oireyhtymä, jossa tyypillisiä ovat vuorovaikutuksen ongelmat, erityiset mielenkiinnon kohteet, kapea-alaiset erityislahjakkuudet sekä usein taitamattomuus arkielämästä selviytymisessä.
Aspergerin syndrooma näkyy henkilön sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Lisäksi AS-henkilöllä saattaa esiintyä vaihtelevasti kielellisen ja ei kielellisen kommunikoinnin vaikeuksia, toistavaa käyttäytymistä, toimintoihin juuttumista sekä poikkeavaa reagoimista aistiärsykkeisiin. Nämä tekijät vaikeuttavat oleellisesti arkielämässä kuten myös koulussa selviytymistä. Kouluikäisillä esiintyvyys on noin 3-4 jokaista tuhatta lasta kohti. Pojilla esiintyvyys on noin neljä kertaa yleisempää kuin tytöillä (tytöt saattavat olla alidiagnosoituja).
Yksilölliset vaihtelevuudet ovat suuria ja oireet vaihtelevat ikäkauden ja kuntoutuksen mukaan. AS-henkilöille tyypillisiä piirteitä ovat mm. seuraavat:
• Vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Henkilöllä on vaikeuksia ymmärtää sosiaalisen vuorovaikutuksen viestejä ja vaatimuksia.
• Kapeat kiinnostuksen kohteet. Henkilöllä on jokin erityinen intohimoinen harrastus tai mielenkiinnon kohde. Elämä näyttää pyörivän vain kyseisen mielenkiinnon ympärillä, ja kaikki muu tuntuu jäävän täysin vaille huomiota.
• Pakottava tarve juuttua rutiineihin tai harrastuksiin. Henkilöllä on pakottava tarve keskittyä kiinnostuksen kohteeseen. Tämä harrastus vie usein niin paljon aikaa, että muut toiminnot, kuten ihmissuhteet ja arkiaskareet kärsivät. Hän saattaa painostaa noudattamaan rutiinejaan tai harrastuksiaan niin, että se pyrkii hallitsemaan myös muiden elämää. Tähän liittyy usein myös vaikeasti hallittavia kiukunpurkauksia.
• Puheen ja kielen kehityksen ongelmat Henkilön puheen kehitys on ollut lapsena viivästynyt tai erikoinen. Puhe varsinkin alle kouluikäisenä on huoliteltua, virheetöntä kieltä ja antaa pikkuvanhan vaikutelman. Äänenkäyttö voi olla myös erikoista ja jopa konemaista. Myöhemmällä iälläkin puhe saattaa olla muodollisesti täydellistä ja pikkutarkkaa, vaikka puheen ymmärtäminen pikkutarkasti tai kirjaimellisesti saattaakin aiheuttaa ongelmia.
• Nonverbaaliset kommunikaatio-ongelmat Henkilö käyttää rajoitetusti, niukasti tai muuten poikkeavalla tavalla ilmeitä ja eleitä. Hänen tapansa tuottaa ja tulkita nonverbaalisia viestejä voi olla poikkeava. Ilmeet ja eleet saattavat esiintyä myös väärissä asiayhteyksissä.
• Motorinen kömpelyys Motorinen kömpelyys esiintyy usein hienomotoriikan tai karkeamotoriikan puolella, mutta se ei ole välttämätön edellytys diagnoosille.
Älykkyys
Valtaosa normaaliälyisiä. Lahjakkaita ja heikkolahjaisia suunnilleen yhtä paljon. Jonkin verran myös lievästi kehitysvammaisia. Älyllisestä kapasiteetistaan huolimatta ongelmia voi ilmetä etenkin toiminnan ohjaamisessa sekä keskittymiskyvyssä ja valikoivuudessa keskittyä.
Syyt tuntemattomia AS-oireyhtymän syyt ovat vielä epäselvät. Ne saattavat olla perinnöllisiä, sikiökaudella aiheutuneita tai useamman tekijän yhteisvaikutuksesta syntyneitä. Usein myös lähisukulaisilla on havaittavissa samankaltaisia AS:lle tyypillisiä piirteitä.
AS havaitaan yleensä iässä, jolloin lapsi menee ryhmään. Lasten diagnoosi voidaan antaa yleensä 7-10-vuoden iässä. Aikuista AS-henkilöä tutkittaessa on tarkasteltava myös henkilön lapsuuden kehitystä ja sille ominaisia käyttäytymisen piirteitä.
Aspergerin syndrooma ei ole psyykkinen sairaus, eikä kasvatuksen tulosta. Aspergerin oireyhtymälle tunnusomaiset piirteet aiheutuvat aivojen toiminnan poikkeavuudesta ja oireyhtymä lukeutuu autistisiin häiriöihin.
Yksi tärkeimmistä edellytyksistä AS-henkilöiden kuntoutuksen onnistumisessa on ympäristön asenteiden muuttaminen. Tämä onnistuu parhaiten tiedottamalla Aspergerin syndroomasta sanoma- ja aikakauslehdissä, radiossa, televisiossa, Internetissä sekä tekemällä oireyhtymää tunnetuksi luento- ja koulutustilaisuuksissa.
AS-lapsi tarvitsee tiivistä kuntoutusta, joka edellyttää hyvää yhteistyötä perheen, asiantuntijain sekä koulun tai päiväkodin henkilökunnan kanssa. Kuntoutuksessa käytetään esimerkiksi toiminta-, puhe- ratsastus- ja musiikkiterapiaa, yksilöllistä neuropsykologista kuntoutusta sekä tukikeskusteluja Asperger- asiantuntijan kanssa.
Mitä varhemmin diagnosoidaan ja aloitetaan intensiivinen kuntoutus, sen paremmin ongelmia voidaan hallita ja vähentää. Puhe- ja toimintaterapiaa yms. annetaan yksilöllisten tarpeiden mukaan.
Sosiaalisten vaikeuksien vuoksi yleensä pienet ryhmäkoot normaalissa yhteisössä hyvän henkilökohtaisen avustajan kanssa takaavat parhaat taidot ja tulokset sekä opetussuunnitelmien mukaan että sosiaalisesti. Säännölliset ja turvallisen tutut arkirutiinit ovat etenkin alkuun tärkeitä. Ajan ja paikan tehtävien selkiinnyttäminen ja havainnollistaminen myös visuaalisesti on usein välttämätöntä. Uusien asioiden ja tilanteiden ennakoiminen huolella valmistaen edistää niiden hallintaa sekä säästää monilta ongelmilta. Epäselvyyksien välitön selvittäminen, esimerkiksi asian kertominen toisin sanoin, poistaa monia taannuttavia ja kiusallisia tilanteita.
Tietoisesti opetettu ilmeiden, eleiden ja tunteiden tunnistaminen, sopivan tilannekäyttäytymisen harjaannuttaminen sekä erilaisten yhteiskunnan sääntöjen harjoittelu luovat hyvän pohjan tuleville vuosille. Vahvojen alueiden esiin nostaminen ja onnistumisen elämykset koulutyössä luovat perustan hyvälle itsetunnolle.
Lasta tulee kunnioittaa yksilöllisenä persoonana omine erityispiirteineen mahdollisimman myönteisesti suhtautuen ja kannustaen. AS-henkilölle tulee kertoa hänen erilaisuudestaan heti kun asia varmistuu tai diagnoosi annetaan. Myös AS-henkilön kanssa työskenteleville tulee kertoa henkilön erilaisuudesta, jolloin vältytään monilta väärinkäsityksiltä.
Aikuisen AS-henkilön elämän muotoutumiseen vaikuttavat monet tekijät: oireiden ilmentyminen, saatu kuntoutus ja koulutus, ystäväpiiri, paikkakunta. Täyspainoinen elämä (työ, avioliitto ja lapset) on mahdollista. Osa saattaa silti tarvita tukitoimia asumiseen ja työllistämiseen.